Tässä muutama hetki sitten Emppu tuli meille yhdeksi illaksi hoitoon, eli täällä oltiin minä, Lissu ja Emppu kolmistaan. Saatiin autokyyti koirapuistoon, kun ajattelin että energian purkaminen onnistuisi näillä ikiliikkujilla parhaiten siellä. Ja koirapuistossa ollessa molemmat käyttäytyivätkin ihan moitteettomasti ja näyttivät nauttivan:).
Lähdön jälkeen pienet probleemit sitten alkoivatkin. Ensinnäkin edessä oli mahdoton tehtävä, kun yritin saada Empun lähtemään puistosta pois.:D Lissu tuli tottakai heti kun kutsuin, mutta Empulla oli jonkinsortin mielenosoitus päällä. Ei meinaan ole ihan helpoin tehtävä lähteä jackrusselinterrieriä "jahtaamaan". Päästiin kuitenkin lähtemään sitten jonkin ajan kuluttua. Oli aivan surkea keli: sataa pyrytti lunta kaatamalla ja oli melko kylmä. Olin onneks saanut siskon toppatakin lainaan ja koiria ei ilma näyttänyt haittaavan. Oli mun ensimmäinen kerta kun kahta koiraa "pääsin" taluttamaan ja tämän kokemuksen jälkeen myös viimeinen, vaikka luovuttavaa tyyppiä en olekaan.:D Lissu ja Emppu kiskoi hihnassa minkä kerkesivät, kun Emppu oli tottunut kävelemään vapaana flexin päässä omia menojaan ja Lissu taas kiskoi siksi, kun Emppukin kiskoi . Välillä päästiin metri eteenpäin ilman hankaluuksia, mutta sitten Lissua alkoikin leikityttää ja se koitti vaikka millä repiä itseään Empun päälle. Lopulta Emppu sitten kyllästyi ja otti hatkat. Kirjaimellisesti! Se meinaan ujuttautui pannastaan irti jollain ihmeen tavalla ja hätkähdin yhtäkkiä, kun hihnan päässä roikkuikin vaan tyhjä panta ja Emppu viiletti muutamien metrejen päässä edellä. Jätin Lissun istumaan vapaana ja luojan kiitos se totteli "odota"- käskyä sillä aikaa kun hain Empun. Pyllähdin sitten maahan istumaan ja laitoin Empulle maailman hankalimmin laitettavan pannan takaisin kaulaan kädet umpijäässä ja vähän jännitti tullaanko ikinä pääsemään kotiin asti perille. Emppu lähti tottakai vähän ajan päästä toistamiseen irti pannasta (joka oli tarpeeksi tiukalla kyllä!) ja sama tarina taas kerran. Päästiin kuitenkin vihdoin sitten kotiin ja olin iloinen että se oli ohitse. Kädet huusivat kivusta, tai oikeestaan hartiat siis. Kuvitelkaa miltä tuntuu kun kaksi koiraa, toinen toisessa kädessä tunnin lenkillä vetää taukoamatta hihnassa niin lujaa kuin pystyy. Seuraavana päivänä en pystynyt melkein käsiäni liikuttamaan, oli siinä sellainen treeni.:D
Perillä Lissu ja Emppu olivat tosi nätisti. Syötiin herkkuja, löhöiltiin, ne otti pientä painimatsia ja leikkivät leluillaan. Lissu oli viimeksi nähnyt Emppua 3kk ikäisenä ja nyt n.puoli vuotiaana tapaaminen sujui jo vaivatta. Ensimmäisellä tapaamiskerralla Lissu oli vielä Emppua pienempi! ja sitä pelotti aivan hirveästi ja häntä oli koipien välissä. Nyt tapaaminen sujui häntä pystyssä innokkaasti:). Emppu vaan taisi hieman ihmetellä Lissun kasvupyrähdystä.
 |
| esim tässä näkyy hyvin nykyinen kokoero |
 |
| Lissu matki Empun ihan jokaista liikettä.:D |
 |
| tällä kertaa maltettiin jo poseerata kamerallekin painimatta koko aikaa |
Ulkona kuvia ei tullut nyt jostain kumman syystä otettua yhtään:P. Loppuillan oli molemmat ihan väsyä tyttöä:). Oli tosi ihana päivä, siitäkin huolimatta, että kahden koiran talutuksesta en hirveästi nauti, mutta Emppu ja Lissu on kyllä tosi söpöt kaverukset ja tykkään molemmista ihan hirmuna<3 Ja kyllä, lenkityskin olisi sujunut toki paremmin, jos sitä joskus oltaisiin kahdestaan treenailtu. Äkkiä ne tottuu.
