meiän pikkunen kasvaa...

Saatiin VIHDOIN hankittua puntari!:D Lissua ei oltukaan piitkään aikaan punnittu ja vaaka näytti nyt 13,4kg, eli tasaista tahtia on meiän tytsy kasvanut:). Kyllä se pentumainen honteloisuus on hiukkasen jo hävinnyt ja Petja sanoikin hyvin että: "nyt sen jalatkaan ei näytä enää siltä kun se olis vastasyntyny vasikka!" ja aika nappiin osu toi kuvaus kyllä.
   Parilla sanalla nyt tiivistetysti Lissusta: se osaa kävellä (poikkeuksetta) todella nätisti hihnassa ja on muutenkin ihan super kiltti.:) Aikaisempi pelko pikkulapsia kohtaan on ruvennut väistymään, pienten lasten kanssa positiivisten kanssakäymisten kautta. Ainot ärsyttävä juttu mitä ei olla saatu kitkettyä pois on hirveä riekkuminen hihnassa silloin, kun mennään Lissun kanssa kolmestaan lenkille. Tällöin Lissu on kuin pikkulapsi (jota se onkin vielä.xD) ja repii hihnaa ja pomppii ja hyppii ja murisee ja "esittää" jatkuvasti. Täytynee alkaa siis useammin lenkkeillä porukalla, tottumuskysymyshän tuokin kai:).

Mutta nyt mennään vielä käymään iltalenkillä! Jotenkin semmonen fiilis että aivot tarvii happea ja Lissukaan ei varmaan pistä yhtään pahitteeksi;).

p.s stressaa kun naapuriin muutti uutta jengiä ja niillä koira joka räkyttää kokoajan ihan hirveästi. Lissu pelkää sitä ja menee aina sängyn alle piiloon ja vähän ärsyttää kyllä jos Lissu yksin ollessaan oppii tuolta koiruudelta ton räksyttämisen jalon taidon, kun tähän mennessä ei ole ollut mitään ongelmia haukkumisen kanssa.:/ Ehkei tää mun ennakkohätäily hirveästi asiaa auta... täytyy vaan luottaa että Lissulle on mennyt oppi perille, eli ehdoton EI haukkumiselle täällä.:)

pps. huomenna mennään shoppailee Lissulle luita, leluja ja herkkuja! Myös uusi panta menee etsintään, kun tuo tytsy kasvaa niin julmettua vauhtia että kohta kaikki meiän aiemmin sille ostamat pannat on käynyt pieneksi:).

jumissa!

Lissu on taas kasvanut ihan silmissä. Viikonloppuna, kun mennään Petjan porukoitten luo pääsiäistä viettämään, niin päästään pitkästä aikaa punnitsemaan Lissu:). Kerron sitten miten kasvu on edennyt painon puolesta. Naurattaa, kun Lissu vielä ajoittain viettää aikaansa sängyn alla, vaikka ei millään meinaa enää mahtua sinne. Siellä viileässä näyttää olevan kyllä mukava levätä:D

tämä kuva otettu jo jokin aika sitten ja silloinkin teki jo näin tiukkaa

välillä tätä tytsyä on saanut houkutella ihan todenteolla pois tuolta. Jännitetään aina että milloin se jää tuonne niin jumiin ettei lattian kynsiminenkään enää auta. Näkisittepä miten se tuolta pois sitten mönkii!

onneks Lissu viihtyy myös sängyn päälläkin

Eilen oli ihan supermahtava kevät ilma ja oltiinkin Lissun kanssa yhtämenoa yli 3h ulkona! Käytiin n.6km lkävelyllä, oltiin ainakin tunti koirapuistossa ja mentiin vielä tunniksi juoksentelemaan lähimetsään vapaana ja heittelin Lissulle (lumi)palloja siellä:). Kyllä loppupäivän lepo maittoikin. Kumma vaan että mussa olis vielä virtaa piisannut:D Kerrankin näinpäin.
    Hyvää pääsiäistä kaikille!<3

Emppu hoidossa

Tässä muutama hetki sitten Emppu tuli meille yhdeksi illaksi hoitoon, eli täällä oltiin minä, Lissu ja Emppu kolmistaan. Saatiin autokyyti koirapuistoon, kun ajattelin että energian purkaminen onnistuisi näillä ikiliikkujilla parhaiten siellä. Ja koirapuistossa ollessa molemmat käyttäytyivätkin ihan moitteettomasti ja näyttivät nauttivan:).    
    Lähdön jälkeen pienet probleemit sitten alkoivatkin. Ensinnäkin edessä oli mahdoton tehtävä, kun yritin saada Empun lähtemään puistosta pois.:D Lissu tuli tottakai heti kun kutsuin, mutta Empulla oli jonkinsortin mielenosoitus päällä. Ei meinaan ole ihan helpoin tehtävä lähteä jackrusselinterrieriä "jahtaamaan". Päästiin kuitenkin lähtemään sitten jonkin ajan kuluttua. Oli aivan surkea keli: sataa pyrytti lunta kaatamalla ja oli melko kylmä. Olin onneks saanut siskon toppatakin lainaan ja koiria ei ilma näyttänyt haittaavan. Oli mun ensimmäinen kerta kun kahta koiraa "pääsin" taluttamaan ja tämän kokemuksen jälkeen myös viimeinen, vaikka luovuttavaa tyyppiä en olekaan.:D Lissu ja Emppu kiskoi hihnassa minkä kerkesivät, kun Emppu oli tottunut kävelemään vapaana flexin päässä omia menojaan ja Lissu taas kiskoi siksi, kun Emppukin kiskoi . Välillä päästiin metri eteenpäin ilman hankaluuksia, mutta sitten Lissua alkoikin leikityttää ja se koitti vaikka millä repiä itseään Empun päälle. Lopulta Emppu sitten kyllästyi ja otti hatkat. Kirjaimellisesti! Se meinaan ujuttautui pannastaan irti jollain ihmeen tavalla ja hätkähdin yhtäkkiä, kun hihnan päässä roikkuikin vaan tyhjä panta ja Emppu viiletti muutamien metrejen päässä edellä. Jätin Lissun istumaan vapaana ja luojan kiitos se totteli "odota"- käskyä sillä aikaa kun hain Empun. Pyllähdin sitten maahan istumaan ja laitoin Empulle maailman hankalimmin laitettavan pannan takaisin kaulaan kädet umpijäässä ja vähän jännitti tullaanko ikinä pääsemään kotiin asti perille. Emppu lähti tottakai vähän ajan päästä toistamiseen irti pannasta (joka oli tarpeeksi tiukalla kyllä!) ja sama tarina taas kerran. Päästiin kuitenkin vihdoin sitten kotiin ja olin iloinen että se oli ohitse. Kädet huusivat kivusta, tai oikeestaan hartiat siis. Kuvitelkaa miltä tuntuu kun kaksi koiraa, toinen toisessa kädessä tunnin lenkillä vetää taukoamatta hihnassa niin lujaa kuin pystyy. Seuraavana päivänä en pystynyt melkein käsiäni liikuttamaan, oli siinä sellainen treeni.:D
    Perillä Lissu ja Emppu olivat tosi nätisti. Syötiin herkkuja, löhöiltiin, ne otti pientä painimatsia ja leikkivät leluillaan. Lissu oli viimeksi nähnyt Emppua 3kk ikäisenä ja nyt n.puoli vuotiaana tapaaminen sujui jo vaivatta. Ensimmäisellä tapaamiskerralla Lissu oli vielä Emppua pienempi! ja sitä pelotti aivan hirveästi ja häntä oli koipien välissä. Nyt tapaaminen sujui häntä pystyssä innokkaasti:). Emppu vaan taisi hieman ihmetellä Lissun kasvupyrähdystä.

esim tässä näkyy hyvin nykyinen kokoero

Lissu matki Empun ihan jokaista liikettä.:D

tällä kertaa maltettiin jo poseerata kamerallekin painimatta koko aikaa

Ulkona kuvia ei tullut nyt jostain kumman syystä otettua yhtään:P. Loppuillan oli molemmat ihan väsyä tyttöä:). Oli tosi ihana päivä, siitäkin huolimatta, että kahden koiran talutuksesta en hirveästi nauti, mutta Emppu ja Lissu on kyllä tosi söpöt kaverukset ja tykkään molemmista ihan hirmuna<3 Ja kyllä, lenkityskin olisi sujunut toki paremmin, jos sitä joskus oltaisiin kahdestaan treenailtu. Äkkiä ne tottuu.

Lissu 6kk!!

Meiän pikku Lissu täytti tänään 6kk.:)!! On se aika vaan mennyt nopsaan. Pianhan tässä jo yksvuotis synttäreitäkin päästään juhlimaan;). Puolvuotispäivän kunniaks Lissu sai iiison halin ja herkkuja.

Petja stailas Lissun Buffillansa.:P

perus asento

sylikoira mieleltään, mutta ei kohta enää kokonsa puolesta:)

ihana kevät!

Vihdoin näkyy jo asvalttiakin ainakin jossain määrin lumen ja jään alta ja ilmat lämmenneet kivasti! Lissu tuntuu nauttivan kevät säästä ihan yhtälailla kuin mistä tahansa muustakin:). Ainot huono puoli on, kun jokapuolella on rosoista epätasaisesti jäätynyttä loskaa ja se näyttää vähän haittaavan Lissun kävelyä:/. Välillä lenkillä ollessa ihmettelin että mikäs sitä Lissua vaivaa, kun korvat luimussa seuraa vain perässä, kunnes huomasin että ei näytä tuntuvan kovin mukavalta epätasainen maa tassuihin. Mietinkin että jos jotkut tossut Lissulle ostaisi jääkelin ajaksi, mutta kauanhan tätä sitten kestää? Mun tuurilla seuraavana päivänä on jo jäät sulannut pois:D. Mutta katsellaan... Toinen kevään merkki on myös se, että Lissu ei enää pysy kovinkaan puhtaana lenkkien aikana.

Lissu parka joutui olla hihnassa kiinni, ettei ehtinyt livahtaa kuratassuineen sohvalle

Koirapuistoreissun jälkeen oli tosiaankin tytsy aivan yltä päältä kurassa. Jännä sinäänsä, kun ei silmäänpistävästi ulkona näytä kovinkaan kurakeliltä, mutta kait sitä sitten eniten syntyy kun Lissu koluaa tienreunojen likaisissa jämälumipenkoissa, joihin on autotieltä kuraa roiskunut.
Nyt kun on ilmat lämmenneet, niin Lissu on päässyt tutustumaan meidän parvekkeeseenkin ja näyttää vähän siltä, että siitä on kovaa vauhtia tulossa Lissun uusi suosikkipaikka;). Tänäänkin kun ovi jätettiin auki, niin sinne se "salaa" hiippaili ja lepäili viileässä. Tänne kutoskerrokseen meinaan paistaa ihan suoraan aurinko ja sisällä on jo nyt tosi kuuma.

väsyttää...

söpöilen

katse kohti parveketta:)

Nyt Lissu nakertaa tossa mun vieressä tyytyväisenä luuta:). Kohta vielä pienelle iltalenkille ja sitten nukkumaan!

ensimmäinen ja viimeinen kerta!

Enpä olis ikinä uskonut, että oon niin huolimaton ja huono "äiti", että jätän vahingossa suklaata sellaseen paikkaan mistä koira saa sen käsiinsä. Koskaan aikasemmin mulle ei oo näin käynyt, mutta vahingoista opitaan!
    Nyt kun tapahtuneesta on jo parisen viikkoa ja säikähdyksellä selvittiin, niin uskallan kirjottaakin asiasta!:) Lähettiin Petjan kanssa käymään nopsaan lähellä olevassa kaupassa eräänä iltana ja Lissu jäi nukkumaan kotiin. Kun tultiin, niin näin jotain pientä paperisilppua lattialla. Kun kumarruin keräämään paperia lattialta, niin näin sohvan alla suklaamyslipatukan tyhjät paperit ja juoksin äkkiä laukulleni, johon suklaan olin jättänyt. Lissu oli jollain saanut laukkuni vetoketjun auki ja pistellyt kokonaisen suklaamyslipatukan sitten poskeensa. Laitan iltaisin aina seuraavan työpäivän eväät (myslipatukkaa, tyhjä vesipullo ym.) valmiiksi, enkä ollut tietysti tajunnut kauppaan lähtiessä, että reppu jäi nyt vahtimatta.
    Menin ihan paniikkiin, kun en tarkemmin tiennyt millainen määrä suklaata koiralle on vahingollista. Tiesin ainoastaan sen, että suklaa on vaarallista. Petja sitten rauhoitteli vähän mua kun pyörin ympyrää ja olin ihan hysteerinen. Hetken päästä rauhoituin vähän ja mietin että soittaisin eläinlääkärille, mutta päätin kuitenkin tietokoneelta katsoa, mitä asiasta sanotaan. Tulikin sitten perehdyttyä ihan tarkempaankin asiaan. Selvisi, että tummasuklaa on vaarallisempaa kuin maitosuklaa. Ja suklaamyslipatukka, jonka Lissu oli syönyt oli n.25g, josta noin puolet oli maitosuklaata ja loput jotain myslijuttua.

Jostain keskustelupalstalta lainattua:

"Vaikuttava aine suklaassa on teobromiini, koiralle myrkyllinen annos on 100 - 250 mg / kg
250 g maitosuklaalevy sis.125 mg teobromiinia, eli koiran tulee syödä levy / kg jotta sille tulee oireita
Tumma suklaa sis.teobromiinia 1,5 mg / g suklaata eli koiran tulee syödä n. 100 g / kg jotta oireita
Taloussuklaa sis.teobromiinia 4 mg / g suklaata eli koiran tulee syödä n. 25 g / kg eli levy / 10 kg jotta oireita
OIREET; (voivat alkaa viiveellä vasta 2 - 3 vrk:n kuluttua!)
- levottomuus
- verinen oksennus
- takykardia ( sydän lyö tiheästi)
- virtsan tiputtelu, lihasnykäykset, kouristelu
- hengityslama, sydänpysähdys
- janoisuus
- ripuli

HOITO;
- oksennuttaminen
- lääkehiili
- eläinlääkäri "

Lissu ei onneksi suklaata saannut, kuin "suklaalevymitassa" ehkä n.pari palaa. Mutta silti oli kyllä aivan kauheaa;s. Seurailin pienestä määrästä huolimatta Lissua tarkkaan parin vuorokauden ajan. Kun olin töissä seuraavana päivänä (4h) niin Lissu oli vähän kakkinut ympäri kämppää...

kotona näytti tältä ja vähän pahemmaltakin

Vähän kyllä huvitti tässä se, kun Lissu oli omatoimisesti hakenut postista tulleet sanomalehdet ja levittänyt ne maahan, ja tehnyt tottumuksen mukaisesti (suurimman osan) tarpeensa sanomalehtien päälle. Myös matto oli siirretty sivuun.

Lissu tuli korvat luimussa makaamaan jalkojen juureen, kun tiesi että nyt tuli tehtyä jotain vähän väärin...

Onneksi tämä oli ainot asia, joka uskoakseni aiheutui siitä myslipatukasta. En tiedä johtuiko tämä niinkään siitä suklaasta vai ylipäätään sellaisen epäterveellisen herkun syömisestä. Onneksi tämän episodin jälkeen Lissulla ei ollut havaittavissa muita oireita ja tästä lähin pysyy suklaat ym. herkut hyvässä tallessa ja Lissu saa vain omia herkkujaan.

tassussakin vielä paperin paloja

Onko muilla kokemuksia koiran suklaan syönnistä tai tarkempia tietoja asiasta?

Hyvää ystävänpäivää!